EKL:n Pirkanmaan piiri ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto

EKL ry:n LIITTOKOKOUS

pidettiin 11.-12.6.2025 Joensuussa.

Liittokokous valitsi EKL:n uudeksi puheenjohtajaksi Ilkka Kantolan Helsingistä. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Reijo Löytynoja Hämeen piiristä.

Hallitukseen Pirkanmaan edustajaksi valittiin piirin puheenjohtaja Tarja Käpylä ja valtuustoon Pirkanmaalta Erkki Eteläniemi, Simo Koivunen ja Merja Päivärinta.

YLEISTÄ

Piirijärjestömme tukee ja ohjaa Pirkanmaalla toimivien eläkkeensaajayhdistysten toimintaa, pitää yhteyttä keskusjärjestöömme Eläkkeensaajien Keskusliittoon ja vahvistaa näin eläkkeensaajaväestön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Piirimme on yksi EKL:n 15:sta piirijärjestöstä ja jäsenyyteemme kuuluu 24 Pirkanmaan eläkkeensaajayhdistystä. Piirimme on perustettu marraskuun 27. päivänä 1972.

Piiri järjestää yhdistyksille järjestökoulutusta yhdessä EKL:n kanssa sekä yhteistyössä yhdistysten kanssa kesäjuhlan, kirkkopäivän sekä erilaisia kilpailuja.

Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava perustehtävästään – asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista

Tiedote. Julkaistu: 12.06.2025, 14:36
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hyvinvointiin sijoittaminen on kestävä investointi tulevaisuuteen. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokous vaatii, että säästöjen ja tehokkuuden tavoittelua ensiarvoisempaa on ihmisarvon ja yhteisvastuun toteutuminen. Julkisen sektorin palvelut ovat ihmisiä varten.

Liittokokous vaatii, että

kunnat ja hyvinvointialueet vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä ja hyvinvointia tukevia toimintoja
päätöksenteossa arvioidaan aina vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin
palveluiden saavutettavuus ja laatu varmistetaan kaikkialla Suomessa
asukkaita ja ammattilaisia kuullaan aidosti palveluiden kehittämisessä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi, terveys ja arjen sujuvuus. Tämä ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite, vaan myös moraalinen vastuu, joka heijastuu jokaisen ihmisen oikeuteen elää turvallista ja ihmisarvoista elämää.

Muut taloudelliset haasteet eivät saa heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tai laatua vaan ne tulee tuottaa lainsäädännön mukaisesti.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on edelleen keskeinen. Liikunta-, kulttuuri- ja senioripalvelut ja mielenterveyttä tukevat toiminnot rakentavat hyvinvointia arjessa. Samoin hyvinvointialueilla on velvollisuus tarjota laadukkaita ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat saavutettavia kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kaikissa toiminnoissaan ja niiden kehittämisessä otettava huomioon ikääntyneen väestönsä aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Maan hallituksen on peruttava järjestörahoituksen valtavat leikkaukset

Hallitus on päättänyt vaalikauden loppuun mennessä leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. Siksi liittokokous vaatii, että järjestöjen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta tarvitsee tuekseen vakaan ympäristön, jotta arvokas työ voi jatkua.

EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.

Joensuussa 12.6.2025, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liittokokous

Lisätietoja:
puheenjohtaja, Ilkka Kantola, puh. 050 512 2173

toiminnanjohtaja, Timo Kokko, puh. 050 441 3830

sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, puh 041 522 1696

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja ja Suomen tunnetuin eläkeläisjärjestö. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi.

Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi

EKL:n liittovaltuusto 24.4.2025

Pirkanmaan piirin liittovaltuutetuista paikalla Käpylän työväentalolla
pidetyssä kokouksessa olivat Erkki Eteläniemi ja Merja Päivärinta sekä
hallituksen jäsen Tarja Käpylä.

Kokousmateriaali oli saapunut
sähköpostilla ja kaikilla oli siihen mahdollisuus tutustua ennakkoon.
Kokouksen alussa järjestöjohtaja Inari Juntumaa esitteli
tulevaisuustyöryhmän työskentelyn pohjalta Petra Toivosen kokoamaa
kirjasta Opas tulevaisuuteen. Inaria voi myös pyytää yhdistyksiin
kannustamaan ideointiin sekä luomaan yhdistyksiin imua ja pitoa.
EKL:n hallituksen varapuheenjohtaja Ulla Pullola toi hallituksen
taustoitusta vuosikertomukseen.
Varsinaiset kokousasiat päätettiin yksimielisesti.
Keskustelua herätti vuosikertomuksen laajuus. Erilaiset selvitykset
avustuksiin ja hakemuksiin edellyttävät laajoja tietoja ja
tulevaisuudessakin tiedon keruuta helpottaa niiden löytyminen
vuosikertomuksista.
Talousarviot laaditaan +-0 -tulokseen.
Tilikausi oli vaikea.
Jäsenmaksun korotus (2€) ei tuonut toivottua tulosta, sillä jäsenmäärän
odotettua kasvua ei saavutettu. Liiton jäsenmäärän kehitys jatkui
edelleen huolestuttava, vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,7 %.
Liiton jäsenmaksusta 6 € menee Eläkkeensaaja-lehden painatus- ja
jakelukustannuksiin. Tässä ei ole toimituskuluja mukana.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan alijäämä vuodelta 2024 oli 40 545,28 €
(2023: + 46 240,08 €).
STEA:n vuodelle 2024 myöntämien avustusten yhteismäärä oli
1 199 398,00 €, mistä vuonna 2024 käytettiin 1 105 825,00.
Vuodelle 2025 avustuksia siirtyi 93 573,00 €.
Tilikauden 2024 alijäämäksi muodostui 86 232,90 euroa (2023: alijäämä
21.152,85 €).
Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen
jälkeen Liiton toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti.
Toiminnan- ja jäsenmaksutuottojen sekä yleisavustuksen jäätyä
suunniteltua pienemmiksi ja Rajaniemen kiinteistöjen
ylläpitokustannusten siirtyminen liiton vastuulle oli tilikauden alijäämä
40 462,90 euroa suunniteltua suurempi. Yhtiön päätöksen, lopettaa
Rajaniemen liiketoiminta, johdosta haettiin ja saatiin liiton valtuuston
kokouksessa valtuudet Rajaniemen kiinteistöjen ja maa-alueen myyntiin.

Myyntitoimet aloitettiin ja myyntitoimeksianto annettiin OP Koti Pohjois-
Hämeen Virtain toimistolle. Kiinteistön myynnin siirtyminen vuodelle
2025 vaikutti oleellisesti liiton sijoitustoiminnan kustannuksiin. Vuodelle
2024 tehtyjen tulosennusteiden pohjalta aloitettiin syksyllä 2024 eri
toimintojen kustannusten kartoitus tuloksen parantamiseksi. Liitto oli
pakoitettu sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan käytettävissä olevia
tuottoja. Tästä johtuen liiton hallitus päätti käynnistää
yhteistoimintamenettelyn taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten.
Neuvottelujen tuloksena liiton toimistosta irtisanottiin yksi työntekijä.
Edelleen Eläkkeensaajat on tunnetuin eläkeläisjärjestö Suomessa.
Kokous antoi kannanoton:Järjestöiltä leikkaaminenon järjetöntä ja
yhteiskunnallisestituhoisaa. Täyttä asiaa, jota on syytä vakuuttavasti
vaikuttaen jakaa edelleenleikkaussaksilla kuvattuna(linkkialla).
EKL:n valtuuston kokous 24.4.2025: Järjestöiltä leikkaaminen on
järjetöntä ja yhteiskunnallisesti tuhoisaa | Eläkkeensaajien Keskusliitto
EKL ry
Kokousterveisin:MerjaPäivärinta
kokouksessa läsnäErkki Eteläniemi

EKL:N TOIMINTASUUNNITELMASTA POIMITTUJA TAPAHTUMIA!

Eläkkeensaaja-päivä 18.2. Helmikuun 18. päivä on liiton perustamispäivä, jota ryhdytään nyt viettämään erityisenä eläkkeensaajapäivänä. Liitto kannustaa yhdistyksiä järjestämään omannäköisensä juhlapäivän, johon voidaan yhdistää, vaikka ystävänpäivän viettoa tai muuta jäsenistöä innostavaa toimintaa, avoimien ovien päivä tai vaikka kiinnostava yleisölle avoin seminaari. Eläkkeensaajapäivän vietosta on tarkoitus muodostaa vuosittain toistuva perinne.

”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”

Tiedote. Julkaistu: 07.05.2025, 08:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Tuoreessa blogissaan Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko perkaa maan hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä.

Jo ennen maan hallituksen puoliväliriihtä oli tihkunut tietoja mahdollisista ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. Vaadimme tuolloin tasapuolisuutta veropäätöksiin. Muistutimme, että palkkatulojen lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot. Lisäksi vetosimme asiassa erikseen myös pääministeri Petteri Orpoon.

No, miten kävi? Hallitus päätti ensi vuonna voimaan tulevista miltei miljardin euron kevennyksistä palkkaveroihin ja jätti eläkkeensaajat käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään. Vaatimuksemme siitä, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla, jätettiin kylmän viileästi huomioimatta – ”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”. Tämä on maan hallituksen viesti Suomen eläkkeensaajille, toiminnanjohtaja Kokko toteaa.

Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verot kevenevät 500 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Vuoden 2027 alusta kevennys kasvaa 650 miljoonaan euroon. Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla. Pienituloiselta syö ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto veronkevennyksen käytännössä kokonaan. Edellisten päälle lykättiin vielä noin 830 miljoonaa euroa alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa.

Vielä viime syksynä valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että veronkevennyksiin ei ole varaa. Nyt sitä rahaa sitten löytyikin valtavat summat. Näin maalaispoikana sitä miettii, mitä kaikkea muuta hyvää noilla rahoilla olisi voitu saada hyvinvointivaltion nimeltään Suomi kehittämiseen, Timo Kokko jatkaa.

Oma mielenkiintoinen lukunsa on hallituksen päätös alentaa keskimmäistä arvonlisäverokantaa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin alv:n korotukset. Alv:n alennus menee usein yritysten katteisiin hinnan alennusten sijaan.

Tässä tulee tasan tarkkaan käymään näin ja uskallan väittää, että alvin alennus ei tule näkymään hinnoissa sentin vertaa. Alennus tulee kääntymään yritystueksi kuluttajille suuntautuvan hyödyn sijaan. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata ennen seuraavia eduskuntavaaleja (2027) ilmestyviä tutkimuksia siitä, miten meni ja toteutuivatko hallituksen tavoitteet verojen kevennyksissä. Soppiihan tuota eppäillä, päättää Timo Kokko.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
timo.kokko@ekl.fi

Yhdistykselle on avattu oma keskusteluryhmä facebokiin, nimellä Kangasalan Eläkkeensaajat KES r.y. Tule mukaan tarinoihin.