-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osa laareista jäi katsomatta – muut pengottiin pohjia myöten Tiedote. Julkaistu: 17.04.2024, 11:21  Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Maan hallitus sopi tiistaina poikkeuksellisen järeistä toimista Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Toisin kuten pääministeri väitti, jäi Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä osa laareista lähes kokonaan katsomatta. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, perusterveydenhuollon hoitotakuun höllentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja sitominen hyvinvointialueindeksiin sekä lääkekorvausten alkuomavastuun korottaminen ja sitominen indeksiin sen lisäksi, että hallitus päätti jo aiemmin nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 prosentista 14 prosenttiin ovat toimia, jotka iskevät lekan tavoin sairastavien ikääntyneidemme arkeen ja tekevät siitä jopa selviytymistaistelua. Hallituksen lupaama lääkekorvausten jaksottaminen on nyt ehdottomasti toteutettava, sanoo EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta. Yleisen arvolisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin oli varsin odotettu vaikkakin hieman suurempi kuin olimme veikanneet. Tässä tilanteessa on hyvä, että pääministeri piti sanansa ja vaatimuksemme eläkeindeksien leikkauksesta tai jäädyttämisestä ei toteutunut. Se olisi pysyvästi asettanut eläkkeet alemmalle kasvu-uralle. Lisäksi alv:n nosto tulee nyt vaikuttamaan eläkkeensaajille suurempana indeksikorotuksena tulevaisuudessa. Eläkkeensaajien verotuksen korottaminen eläketuloilla 23 000 – 57 000 euroa vuodessa on mielestämme ihmeellinen. Eläkeläiset maksavat eläkkeestään jo muutenkin korkeampaa veroa, kun vastaavaa työtuloa saava palkansaaja. Hallitus käytännössä pistää päätöksellään reilut puolet eläkkeensaajistamme maksamaan raippaveroa, jonka raja on nykyään, ja myös tulevaisuudessa, tuolla 57 000 eurossa. Onneksi sentään ne pienimpiä eläkkeitä maksavat tuolta lisäverolta säästettiin, jatkaa puheenjohtaja Paassilta. Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 736 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000. Tilastokeskuksen 28.3.2024 julkistaman tiedon mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä oli suomessa 873 000 henkilöä vuonna 2022. Sosioekonomisista ryhmistä ylivoimaisesti suurin ryhmä henkilömäärällä mitattuna olivat eläkeläiset, joita oli 228 000 henkeä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2022 koki 44 prosenttia eläkeläisistä eläkkeiden pienuuden olevan suurin ongelma tämän päivän Suomessa. Eläketurvakeskuksen maaliskuun alkupäivinä julkistaman tutkimuksen mukaan yhteensä 30,4 prosenttia, eli lähes kolmannes vastaajista, koki jonkintasoisia vaikeuksia menojensa kattamisessa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Edellä mainitut ongelmat ja niiden, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyminen ja kallistuminen koettelevat maamme ikäihmisten ryhmää liian kovaa tulevaisuudessa. Hallitukselta jäi ainakin pari laaria lähes kokonaan penkomatta. Yritystukiin ei juurikaan puututtu ja lisäksi listaamattomien yritysten osinkojen matala verotus jätettiin kokonaan rauhaan. Olisikohan nyt ollut noiden aika? Tuolloin olisi selvitty ainakin hieman helpommalla muualla, päättää Simo Paassilta. Lisätietoja: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201 Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi. Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi

Hallitus ajaa hoivan ja järjestöjen tekemän auttamistyön perikatoon

Tiedote. Julkaistu: 26.04.2024, 07:32 
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

EKL:n Innolinkillä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähes kolmannes (32%) vastaajista oli tästä täysin varmoja.

Vastaajista 63 prosenttia piti sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkoa saavutettavuutta suurimpana iäkkäiden ihmisten ongelmana. Edellisestä, vuonna 2019 toteutetusta tutkimuksesta luku oli kasvanut 40 prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyyttä piti ongelmana 40 prosenttia vastaajista. Ikäihmisillä on todella suuri huoli sote-palveluista. Peräti 69 prosenttia vastaajista piti niiden turvaamista tärkeimpänä asiana. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi eläke-etuuksien turvaaminen (40%). Tutkimuksen virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa ja haastattelut tehtiin ennen hallituksen kehysriihen päätöksiä.

Edellä mainitut luvut osoittavat maassamme olevan hoivakriisin. Tämä on suorastaan kansallinen häpeä, jota hallituksemme on kehysriihipäätöksillään vain syventämässä.

Hallitus laskee ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta ja höllentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Se korottaa asiakasmaksuja sekä lääkekorvausten alkuomavastuuta ja sitoo ne indeksiin. Aiemmin hallitus päätti jo nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 prosentista 14 prosenttiin. Nämä ovat toimia, jotka tulevat aiheuttamaan ikäihmisille inhimillistä kärsimystä ja turvattomuuden kasvua.

Hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja myöhässä alkaneiden hoitojen kustannukset kasvattavat terveydenhoitomenoja entisestään. Hallituksen päätös yöpäivystyksen karsimisesta heikentää totaalisesti kansalaistemme oikeuksia yhdenvertaisiin palveluihin. Se romuttaa oikeuden saada asiallista hoitoa.

Sote-uudistus ei ole tuonut helpotusta ikäihmisten tilanteeseen, päinvastoin. Hallituksemme on euron kiilto silmissään ajamassa terveydenhuoltoa perikatoon. Asiaan on saatava suunnanmuutos.

Järjestöiltä leikattavat toiminta-avustukset eivät säästä vaan tuottavat lisäkustannuksia

Hallitusohjelmaan jo aiemmin kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus järjestöjen tuesta kasvoi kehysriihessä vielä 30 miljoonalla. Sitä aikaistettiin toteutettavaksi porrastettuna niin, että jo ensi vuodelta leikataan valtionavustuksia peräti 80 miljoonaa euroa tämän vuoden avustustasoon verrattuna. Hallituskauden loppuun mennessä leikkaus on jo 130 miljoonaa eli kolmannes vähemmän nykytasosta.

Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan EKL:lla oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta kestäneen liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta.

Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ on sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa.  Tämän lisäksi se on kaupan päälle vielä täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Se tulee järjestöjen henkilöstömäärän ohella tippumaan säästötoimien takia huomattavasti.

Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus sahaa omaan nilkkaansa kansalaistemme pahanolon ja julkisen sektorin kustannusten kasvaessa tulevaisuudessa. Vetoamme, että tehty leikkauspäätös otetaan uudelleen käsittelyyn.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous.