Yhdistykselle on avattu oma keskusteluryhmä facebokiin, nimellä Kangasalan Eläkkeensaajat KES r.y. 
Tule mukaan tarinoihin. 

EKL:n liittovaltuusto 24.4.2025

Pirkanmaan piirin liittovaltuutetuista paikalla Käpylän työväentalolla
pidetyssä kokouksessa olivat Erkki Eteläniemi ja Merja Päivärinta sekä
hallituksen jäsen Tarja Käpylä.

Kokousmateriaali oli saapunut
sähköpostilla ja kaikilla oli siihen mahdollisuus tutustua ennakkoon.
Kokouksen alussa järjestöjohtaja Inari Juntumaa esitteli
tulevaisuustyöryhmän työskentelyn pohjalta Petra Toivosen kokoamaa
kirjasta Opas tulevaisuuteen. Inaria voi myös pyytää yhdistyksiin
kannustamaan ideointiin sekä luomaan yhdistyksiin imua ja pitoa.
EKL:n hallituksen varapuheenjohtaja Ulla Pullola toi hallituksen
taustoitusta vuosikertomukseen.
Varsinaiset kokousasiat päätettiin yksimielisesti.
Keskustelua herätti vuosikertomuksen laajuus. Erilaiset selvitykset
avustuksiin ja hakemuksiin edellyttävät laajoja tietoja ja
tulevaisuudessakin tiedon keruuta helpottaa niiden löytyminen
vuosikertomuksista.
Talousarviot laaditaan +-0 -tulokseen.
Tilikausi oli vaikea.
Jäsenmaksun korotus (2€) ei tuonut toivottua tulosta, sillä jäsenmäärän
odotettua kasvua ei saavutettu. Liiton jäsenmäärän kehitys jatkui
edelleen huolestuttava, vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,7 %.
Liiton jäsenmaksusta 6 € menee Eläkkeensaaja-lehden painatus- ja
jakelukustannuksiin. Tässä ei ole toimituskuluja mukana.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan alijäämä vuodelta 2024 oli 40 545,28 €
(2023: + 46 240,08 €).
STEA:n vuodelle 2024 myöntämien avustusten yhteismäärä oli
1 199 398,00 €, mistä vuonna 2024 käytettiin 1 105 825,00.
Vuodelle 2025 avustuksia siirtyi 93 573,00 €.
Tilikauden 2024 alijäämäksi muodostui 86 232,90 euroa (2023: alijäämä
21.152,85 €).
Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen
jälkeen Liiton toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti.
Toiminnan- ja jäsenmaksutuottojen sekä yleisavustuksen jäätyä
suunniteltua pienemmiksi ja Rajaniemen kiinteistöjen
ylläpitokustannusten siirtyminen liiton vastuulle oli tilikauden alijäämä
40 462,90 euroa suunniteltua suurempi. Yhtiön päätöksen, lopettaa
Rajaniemen liiketoiminta, johdosta haettiin ja saatiin liiton valtuuston
kokouksessa valtuudet Rajaniemen kiinteistöjen ja maa-alueen myyntiin.

Myyntitoimet aloitettiin ja myyntitoimeksianto annettiin OP Koti Pohjois-
Hämeen Virtain toimistolle. Kiinteistön myynnin siirtyminen vuodelle
2025 vaikutti oleellisesti liiton sijoitustoiminnan kustannuksiin. Vuodelle
2024 tehtyjen tulosennusteiden pohjalta aloitettiin syksyllä 2024 eri
toimintojen kustannusten kartoitus tuloksen parantamiseksi. Liitto oli
pakoitettu sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan käytettävissä olevia
tuottoja. Tästä johtuen liiton hallitus päätti käynnistää
yhteistoimintamenettelyn taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten.
Neuvottelujen tuloksena liiton toimistosta irtisanottiin yksi työntekijä.
Edelleen Eläkkeensaajat on tunnetuin eläkeläisjärjestö Suomessa.
Kokous antoi kannanoton:Järjestöiltä leikkaaminenon järjetöntä ja
yhteiskunnallisestituhoisaa. Täyttä asiaa, jota on syytä vakuuttavasti
vaikuttaen jakaa edelleenleikkaussaksilla kuvattuna(linkkialla).
EKL:n valtuuston kokous 24.4.2025: Järjestöiltä leikkaaminen on
järjetöntä ja yhteiskunnallisesti tuhoisaa | Eläkkeensaajien Keskusliitto
EKL ry
Kokousterveisin:MerjaPäivärinta
kokouksessa läsnäErkki Eteläniemi

EKL:N TOIMINTASUUNNITELMASTA POIMITTUJA TAPAHTUMIA!

Eläkkeensaaja-päivä 18.2. Helmikuun 18. päivä on liiton perustamispäivä, jota ryhdytään nyt viettämään erityisenä eläkkeensaajapäivänä. Liitto kannustaa yhdistyksiä järjestämään omannäköisensä juhlapäivän, johon voidaan yhdistää, vaikka ystävänpäivän viettoa tai muuta jäsenistöä innostavaa toimintaa, avoimien ovien päivä tai vaikka kiinnostava yleisölle avoin seminaari. Eläkkeensaajapäivän vietosta on tarkoitus muodostaa vuosittain toistuva perinne. 

Kylmää kyytiä – meitä tarvitaan entistä enemmän

Maan hallituksen budjettiriihi 3.9. vahvisti jo hallitusohjelmasta ja viime kevään kehysriihestä syntynyttä mielikuvaa äärettömän kovan, ja osin säälimättömän linjan jatkumisesta ensi vuonna.

Asiakasmaksut ja lääkekulut nousevat, sairauspäivärahaa leikataan, sosiaaliturva pysyy jäädytettynä, ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia leikataan yli viidenneksellä. Tässä vain osa köyhiin ja sairaisiin iskevistä päätöksistä. Edunvalvonnan näkökulmasta ei edes ay-liike ole pystynyt osaltaan hallituksen aikeita estämään, mahdotonta se on ollut myös eläkeläisjärjestöjen osalta.

Päätetyt leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Tätä ajatellen nousee liiton, piirien ja jäsenyhdistysten aktiivien, sekä tuhansien vapaaehtoistemme, tekemä äärettömän tärkeä työ entistäkin suurempaan rooliin tulevaisuudessa.

Timo Kokko

”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”

Tiedote. Julkaistu: 07.05.2025, 08:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Tuoreessa blogissaan Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko perkaa maan hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä.

Jo ennen maan hallituksen puoliväliriihtä oli tihkunut tietoja mahdollisista ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. Vaadimme tuolloin tasapuolisuutta veropäätöksiin. Muistutimme, että palkkatulojen lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot. Lisäksi vetosimme asiassa erikseen myös pääministeri Petteri Orpoon.

• No, miten kävi? Hallitus päätti ensi vuonna voimaan tulevista miltei miljardin euron kevennyksistä palkkaveroihin ja jätti eläkkeensaajat käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään. Vaatimuksemme siitä, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla, jätettiin kylmän viileästi huomioimatta – ”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”. Tämä on maan hallituksen viesti Suomen eläkkeensaajille, toiminnanjohtaja Kokko toteaa.

Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verot kevenevät 500 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Vuoden 2027 alusta kevennys kasvaa 650 miljoonaan euroon. Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla. Pienituloiselta syö ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto veronkevennyksen käytännössä kokonaan. Edellisten päälle lykättiin vielä noin 830 miljoonaa euroa alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa.

• Vielä viime syksynä valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että veronkevennyksiin ei ole varaa. Nyt sitä rahaa sitten löytyikin valtavat summat. Näin maalaispoikana sitä miettii, mitä kaikkea muuta hyvää noilla rahoilla olisi voitu saada hyvinvointivaltion nimeltään Suomi kehittämiseen, Timo Kokko jatkaa.

Oma mielenkiintoinen lukunsa on hallituksen päätös alentaa keskimmäistä arvon­lisäverokantaa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Valtion taloudellisen tutkimus­keskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin alv:n korotukset. Alv:n alennus menee usein yritysten katteisiin hinnan alennusten sijaan.

• Tässä tulee tasan tarkkaan käymään näin ja uskallan väittää, että alvin alennus ei tule näkymään hinnoissa sentin vertaa. Alennus tulee kääntymään yritystueksi kuluttajille suuntautuvan hyödyn sijaan. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata ennen seuraavia eduskuntavaaleja (2027) ilmestyviä tutkimuksia siitä, miten meni ja toteutuivatko hallituksen tavoitteet verojen kevennyksissä. Soppiihan tuota eppäillä, päättää Timo Kokko.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
timo.kokko@ekl.fi