Jätetään eläkkeet ja eläkkeensaajien asumistuki rauhaan

Tiedote. Julkaistu: 20.08.2025, 09:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry ovat huolissaan julkisuudessa toistuvista vaatimuksista leikata eläkeläisiltä. Viimeksi Kela on saanut tehtäväksi hakea sosiaaliturvasta säästöjä, ja yhtenä mahdollisena kohteena olisi eläkkeensaajan asumistuki.

Asumistuen menojen hillintää pohdittaessa on muistettava se, että varsin moni tuensaaja saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea, josta on vastoin sen perustarkoitusta tullut monelle pidempiaikainen tukimuoto. Kaikkia asumistukeen tehtäviä muutoksia harkittaessa on huomioitava niiden vaikutukset toimeentulotuen tarpeeseen. On järjetöntä tehdä muutoksia, jos mahdolliset säästöt valuvat suurelta osin toimeentulotuella korvattaviksi.

Eläkkeensaajan asumistuen osuus Kelan asumistuista oli vuoden 2024 joulukuussa 29 %. Sitä sai 202 400 henkilöä, mikä oli 2,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Naispuolisista tuen saajista peräti 40 % oli täyttänyt 75 vuotta joten leikkaus kohdentuisi eniten ikääntyneisiin naisiin, joilla ei ole enää muuta mahdollisuutta paikata mahdollisen leikkauksen aiheuttamaa toimeentuloaukkoa.

Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu jo indeksijäädytys ja tukeen ei tule vuosittaisia korotuksia vuosina 2024 - 2027. Myöskään lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024–2027.

Ehtoja myös kiristettiin niin, että jatkossa tulot pienentävät eläkkeensaajan asumistukea aiempaa enemmän. Tuessa huomioon otettavista asumismenoista vähennetään perusomavastuu sekä lisäomavastuu. Perusomavastuu on kaikille sama. Jos tuloraja ylittyy, vaikuttaa tukeen myös lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 1.1.2025 alkaen 43,5 % siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan (aiemmin 41,3 %). Lisäomavastuun tulorajat pysyvät ennallaan.

Jatkossa myös omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen aiempaa enemmän, kun omaisuusrajoja alennetaan. Omaisuusrajan ylittävä osuus omaisuudesta vaikuttaa eläkkeensaajan asumistuen määrään. Uudet omaisuusrajat ovat yksin asuvalle henkilölle 15 000 euroa (aiemmin 18 306 euroa) ja avio- tai avopuolisoille yhteensä 24 000 euroa (aiemmin 29 290 euroa).

Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen siten, että osa siitä lasketaan tuloksi, joka pienentää tuen määrää. Myös tätä omaisuudesta laskettavan tulon määräytymisprosenttia korotettiin. 1.1.2025 alkaen tulona otetaan huomioon 15 % omaisuusrajan ylittävästä osuudesta (aiemmin 8 %).

Eläkeläisten etuuksien leikkausvaatimuksia perustellaan sillä, että eläkeläiset olisivat mukamas päässeet helpolla viime vuosien säästöissä tai jopa jääneet leikkausten ulkopuolelle. Ihmettelemme tällaisia väitteitä suuresti.

Valtiontalouden säästöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös eläkeläisiin. Etenkin sote-palveluiden leikkaukset osuvat nimenomaan eläkeläisväestöön. Myös viime vuosien voimakkaan inflaation aikaansaama syvä ostovoimakuoppa koskettaa myös eläkeläisiä. Indeksit korjasivat eläkeläisten ostovoimaa, mutta vasta viiveellä. Eläkeratkaisussa myös nimenomaan rajoitettiin eläkkeiden ”liian suuria” indeksikorotuksia korkean inflaation oloissa.

Järjestöt korostavat, että työeläkkeistä on vasta tänä vuonna saavutettu sopu työmarkkinaosapuolten välillä ja lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan sen mukaisesti. Eläkekertymien heikentäminen edellyttäisi tuon sovun avaamista.

Toisin kuin palkansaajilla, ei eläkeläisillä ole mahdollisuuksia neuvottelemalla saada toimeentuloonsa parannusta. Pitkällä aikavälillä pienet eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä. Joka viidennen suomalaisen eläke on alle 1250 euroa kuukaudessa.

Muistutamme myös, että työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista vaan työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeiden leikkaaminen heikentäisi verotuloja sekä suoraan että hyydyttämällä taloutta välillisesti eläkeläisten kulutuksen pienentyessä.

Lisätietoja tarvittaessa

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Timo Kokko, toiminnanjohtaja

timo.kokko@ekl.fi

050 441 3830

EKL:n Pirkanmaan piiri ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto

EKL ry:n LIITTOKOKOUS

pidettiin 11.-12.6.2025 Joensuussa.

Liittokokous valitsi EKL:n uudeksi puheenjohtajaksi Ilkka Kantolan Helsingistä. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Reijo Löytynoja Hämeen piiristä.

Hallitukseen Pirkanmaan edustajaksi valittiin piirin puheenjohtaja Tarja Käpylä ja valtuustoon Pirkanmaalta Erkki Eteläniemi, Simo Koivunen ja Merja Päivärinta.

YLEISTÄ

Piirijärjestömme tukee ja ohjaa Pirkanmaalla toimivien eläkkeensaajayhdistysten toimintaa, pitää yhteyttä keskusjärjestöömme Eläkkeensaajien Keskusliittoon ja vahvistaa näin eläkkeensaajaväestön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Piirimme on yksi EKL:n 15:sta piirijärjestöstä ja jäsenyyteemme kuuluu 24 Pirkanmaan eläkkeensaajayhdistystä. Piirimme on perustettu marraskuun 27. päivänä 1972.

Piiri järjestää yhdistyksille järjestökoulutusta yhdessä EKL:n kanssa sekä yhteistyössä yhdistysten kanssa kesäjuhlan, kirkkopäivän sekä erilaisia kilpailuja.

Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava perustehtävästään – asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista

Tiedote. Julkaistu: 12.06.2025, 14:36
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Hyvinvointiin sijoittaminen on kestävä investointi tulevaisuuteen. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n 22. liittokokous vaatii, että säästöjen ja tehokkuuden tavoittelua ensiarvoisempaa on ihmisarvon ja yhteisvastuun toteutuminen. Julkisen sektorin palvelut ovat ihmisiä varten.

Liittokokous vaatii, että

kunnat ja hyvinvointialueet vahvistavat ennaltaehkäisevää työtä ja hyvinvointia tukevia toimintoja
päätöksenteossa arvioidaan aina vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin
palveluiden saavutettavuus ja laatu varmistetaan kaikkialla Suomessa
asukkaita ja ammattilaisia kuullaan aidosti palveluiden kehittämisessä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi, terveys ja arjen sujuvuus. Tämä ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite, vaan myös moraalinen vastuu, joka heijastuu jokaisen ihmisen oikeuteen elää turvallista ja ihmisarvoista elämää.

Muut taloudelliset haasteet eivät saa heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tai laatua vaan ne tulee tuottaa lainsäädännön mukaisesti.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on edelleen keskeinen. Liikunta-, kulttuuri- ja senioripalvelut ja mielenterveyttä tukevat toiminnot rakentavat hyvinvointia arjessa. Samoin hyvinvointialueilla on velvollisuus tarjota laadukkaita ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat saavutettavia kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien on kaikissa toiminnoissaan ja niiden kehittämisessä otettava huomioon ikääntyneen väestönsä aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Maan hallituksen on peruttava järjestörahoituksen valtavat leikkaukset

Hallitus on päättänyt vaalikauden loppuun mennessä leikata sote-järjestöjen STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa. Leikkauksista on jo toteutettu 79,5 miljoonaa euroa.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulisivat oleellisesti vähentämään järjestöjen tekemää elintärkeää ja ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä. Tämä tulee vääjäämättä kasvattamaan terveydenhuollon kuluja sekä kansalaistemme pahoinvointia maassamme. Siksi liittokokous vaatii, että järjestöjen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta tarvitsee tuekseen vakaan ympäristön, jotta arvokas työ voi jatkua.

EKL vetoaa, että hallitus peruisi jäljellä olevat leikkaukset syksyn budjettiriihessään.

Joensuussa 12.6.2025, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n liittokokous

Lisätietoja:
puheenjohtaja, Ilkka Kantola, puh. 050 512 2173

toiminnanjohtaja, Timo Kokko, puh. 050 441 3830

sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, puh 041 522 1696

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja ja Suomen tunnetuin eläkeläisjärjestö. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi.

Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi

”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”

Tiedote. Julkaistu: 07.05.2025, 08:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Tuoreessa blogissaan Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko perkaa maan hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä.

Jo ennen maan hallituksen puoliväliriihtä oli tihkunut tietoja mahdollisista ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä. Vaadimme tuolloin tasapuolisuutta veropäätöksiin. Muistutimme, että palkkatulojen lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot. Lisäksi vetosimme asiassa erikseen myös pääministeri Petteri Orpoon.

No, miten kävi? Hallitus päätti ensi vuonna voimaan tulevista miltei miljardin euron kevennyksistä palkkaveroihin ja jätti eläkkeensaajat käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään. Vaatimuksemme siitä, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla, jätettiin kylmän viileästi huomioimatta – ”Eläkeläinen on työnsä tehnyt, eläkeläinen saa mennä!”. Tämä on maan hallituksen viesti Suomen eläkkeensaajille, toiminnanjohtaja Kokko toteaa.

Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verot kevenevät 500 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Vuoden 2027 alusta kevennys kasvaa 650 miljoonaan euroon. Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla. Pienituloiselta syö ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto veronkevennyksen käytännössä kokonaan. Edellisten päälle lykättiin vielä noin 830 miljoonaa euroa alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa.

Vielä viime syksynä valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä, että veronkevennyksiin ei ole varaa. Nyt sitä rahaa sitten löytyikin valtavat summat. Näin maalaispoikana sitä miettii, mitä kaikkea muuta hyvää noilla rahoilla olisi voitu saada hyvinvointivaltion nimeltään Suomi kehittämiseen, Timo Kokko jatkaa.

Oma mielenkiintoinen lukunsa on hallituksen päätös alentaa keskimmäistä arvonlisäverokantaa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin alv:n korotukset. Alv:n alennus menee usein yritysten katteisiin hinnan alennusten sijaan.

Tässä tulee tasan tarkkaan käymään näin ja uskallan väittää, että alvin alennus ei tule näkymään hinnoissa sentin vertaa. Alennus tulee kääntymään yritystueksi kuluttajille suuntautuvan hyödyn sijaan. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata ennen seuraavia eduskuntavaaleja (2027) ilmestyviä tutkimuksia siitä, miten meni ja toteutuivatko hallituksen tavoitteet verojen kevennyksissä. Soppiihan tuota eppäillä, päättää Timo Kokko.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
timo.kokko@ekl.fi

Yhdistykselle on avattu oma keskusteluryhmä facebokiin, nimellä Kangasalan Eläkkeensaajat KES r.y. Tule mukaan tarinoihin.