Yhdistykselle on avattu oma keskusteluryhmä facebokiin, nimellä Kangasalan Eläkkeensaajat KES r.y. 
Tule mukaan tarinoihin. 

Jätetään eläkkeet ja eläkkeensaajien asumistuki rauhaan

Tiedote. Julkaistu: 20.08.2025, 09:00
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry ovat huolissaan julkisuudessa toistuvista vaatimuksista leikata eläkeläisiltä. Viimeksi Kela on saanut tehtäväksi hakea sosiaaliturvasta säästöjä, ja yhtenä mahdollisena kohteena olisi eläkkeensaajan asumistuki.

Asumistuen menojen hillintää pohdittaessa on muistettava se, että varsin moni tuensaaja saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea, josta on vastoin sen perustarkoitusta tullut monelle pidempiaikainen tukimuoto. Kaikkia asumistukeen tehtäviä muutoksia harkittaessa on huomioitava niiden vaikutukset toimeentulotuen tarpeeseen. On järjetöntä tehdä muutoksia, jos mahdolliset säästöt valuvat suurelta osin toimeentulotuella korvattaviksi.

Eläkkeensaajan asumistuen osuus Kelan asumistuista oli vuoden 2024 joulukuussa 29 %. Sitä sai 202 400 henkilöä, mikä oli 2,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Naispuolisista tuen saajista peräti 40 % oli täyttänyt 75 vuotta joten leikkaus kohdentuisi eniten ikääntyneisiin naisiin, joilla ei ole enää muuta mahdollisuutta paikata mahdollisen leikkauksen aiheuttamaa toimeentuloaukkoa.

Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu jo indeksijäädytys ja tukeen ei tule vuosittaisia korotuksia vuosina 2024 - 2027. Myöskään lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024–2027.

Ehtoja myös kiristettiin niin, että jatkossa tulot pienentävät eläkkeensaajan asumistukea aiempaa enemmän. Tuessa huomioon otettavista asumismenoista vähennetään perusomavastuu sekä lisäomavastuu. Perusomavastuu on kaikille sama. Jos tuloraja ylittyy, vaikuttaa tukeen myös lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 1.1.2025 alkaen 43,5 % siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan (aiemmin 41,3 %). Lisäomavastuun tulorajat pysyvät ennallaan.

Jatkossa myös omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen aiempaa enemmän, kun omaisuusrajoja alennetaan. Omaisuusrajan ylittävä osuus omaisuudesta vaikuttaa eläkkeensaajan asumistuen määrään. Uudet omaisuusrajat ovat yksin asuvalle henkilölle 15 000 euroa (aiemmin 18 306 euroa) ja avio- tai avopuolisoille yhteensä 24 000 euroa (aiemmin 29 290 euroa).

Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen siten, että osa siitä lasketaan tuloksi, joka pienentää tuen määrää. Myös tätä omaisuudesta laskettavan tulon määräytymisprosenttia korotettiin. 1.1.2025 alkaen tulona otetaan huomioon 15 % omaisuusrajan ylittävästä osuudesta (aiemmin 8 %).

Eläkeläisten etuuksien leikkausvaatimuksia perustellaan sillä, että eläkeläiset olisivat mukamas päässeet helpolla viime vuosien säästöissä tai jopa jääneet leikkausten ulkopuolelle. Ihmettelemme tällaisia väitteitä suuresti.

Valtiontalouden säästöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös eläkeläisiin. Etenkin sote-palveluiden leikkaukset osuvat nimenomaan eläkeläisväestöön. Myös viime vuosien voimakkaan inflaation aikaansaama syvä ostovoimakuoppa koskettaa myös eläkeläisiä. Indeksit korjasivat eläkeläisten ostovoimaa, mutta vasta viiveellä. Eläkeratkaisussa myös nimenomaan rajoitettiin eläkkeiden ”liian suuria” indeksikorotuksia korkean inflaation oloissa.

Järjestöt korostavat, että työeläkkeistä on vasta tänä vuonna saavutettu sopu työmarkkinaosapuolten välillä ja lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan sen mukaisesti. Eläkekertymien heikentäminen edellyttäisi tuon sovun avaamista.

Toisin kuin palkansaajilla, ei eläkeläisillä ole mahdollisuuksia neuvottelemalla saada toimeentuloonsa parannusta. Pitkällä aikavälillä pienet eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä. Joka viidennen suomalaisen eläke on alle 1250 euroa kuukaudessa.

Muistutamme myös, että työeläkkeitä ei makseta valtion budjetista vaan työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeiden leikkaaminen heikentäisi verotuloja sekä suoraan että hyydyttämällä taloutta välillisesti eläkeläisten kulutuksen pienentyessä.

Lisätietoja tarvittaessa

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Timo Kokko, toiminnanjohtaja

timo.kokko@ekl.fi

050 441 3830

EKL:n Pirkanmaan piiri ry

Eläkkeensaajien Keskusliitto

EKL ry:n  LIITTOKOKOUS

pidettiin 11.-12.6.2025 Joensuussa.

Liittokokous valitsi EKL:n uudeksi puheenjohtajaksi Ilkka Kantolan Helsingistä. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Reijo Löytynoja Hämeen piiristä.

Hallitukseen Pirkanmaan edustajaksi valittiin piirin puheenjohtaja Tarja Käpylä ja valtuustoon Pirkanmaalta Erkki Eteläniemi, Simo Koivunen ja Merja Päivärinta.

YLEISTÄ

Piirijärjestömme tukee ja ohjaa Pirkanmaalla toimivien eläkkeensaajayhdistysten toimintaa, pitää yhteyttä keskusjärjestöömme Eläkkeensaajien Keskusliittoon ja vahvistaa näin eläkkeensaajaväestön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Piirimme on yksi EKL:n 15:sta  piirijärjestöstä ja jäsenyyteemme kuuluu 24 Pirkanmaan eläkkeensaajayhdistystä. Piirimme on perustettu marraskuun 27. päivänä 1972.

Piiri järjestää yhdistyksille järjestökoulutusta yhdessä EKL:n kanssa sekä yhteistyössä  yhdistysten kanssa  kesäjuhlan, kirkkopäivän sekä  erilaisia kilpailuja. 

Julma säästölinja uhkaa romuttaa hyvinvoinnin

Eläkkeensaajien Keskusliiton Pirkanmaan piiri vaati päättäjiltä vastuullisia ratkaisuja, jotka eivät vaaranna

palveluiden saatavuutta.

Peräti 76 % 55-84 vuotiaista kansalaisistamme kokee, että ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu on

maassamme luvattoman heikko. Hyvinvointialueillamme jo päättyneet tai käynnissä olevat massiiviset

muutosneuvottelut huonontavat tilannetta ja johtavat jopa potilasturvallisuuden romuttumiseen.

Huolestuttava luku kävi ilmi eläkeläisjärjestöjen Verianilla (ent. Kantar Public) teettämän Huomisen

kynnyksellä tutkimuksen vastauksista. Eläkkeensaajien Keskusliiton Pirkanmaan piirin syyskokous korostaa,

että muutosneuvottelujen tuloksena hoivan laatu heikkenee entisestään, riittämättömät resurssit johtavat

henkilöstön uupumiseen ja palveluiden saatavuuden heikkenemiseen etenkin syrjäseuduilla.

Jo tehdyt ja tulevat säästöpäätökset iskevät suoraan työntekijöihin. Väistämättömät irtisanomiset ja

lomautukset johtavat hoitohenkilökunnan vähenemiseen, mikä puolestaan heikentää hoitajamitoitusta ja

vaarantaa potilasturvallisuuden. Valmiiksi kuormitetut työntekijät joutuvat tekemään enemmän

vähemmällä porukalla, uhraukset eivät kohdistu vain työntekijöiden jaksamiseen, vaan koko hoivan ja

terveydenhuollon laatuun. Lisäksi henkilökunnan irtisanomiset uhkaavat myös vääjäämättä alalle

tulevaisuudessa tarvittavien nuorten hakeutumista koulutukseen.

Muutosneuvottelujen seurauksena säästöjen pääpaino osuu haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Kun

palveluita supistetaan ja toimipisteitä lakkautetaan, kärsijöinä ovat ensimmäisenä ikääntyneet, vammaiset

ja lapsiperheet. Heidän elintärkeät tukiverkostonsa ovat vaarassa murentua, mikä lisää sosiaalista

eriarvoisuutta ja inhimillistä kärsimystä.

Muutosneuvottelut ovat häpeällinen osoitus poliittisesta lyhytnäköisyydestä ja kylmästä talousajattelusta,

joka uhraa kansalaisten peruspalvelut. Säästöjen ja leikkausten kierre ei ole vain taloudellista

sopeuttamista, se on julmalta tuntuva operaatio, joka voi repiä riekaleiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

tarjoaman perusturvan.

Tämä kehityssuunta on pysäytettävä. Talous ei voi olla ihmistä tärkeämpi, eikä hyvinvointivaltiota nimeltään

Suomi saa murtaa säästötaakan alla. Vaadimme päättäjiltä vastuun kantoa ja riittävää rahoitusta, jotta

voimme varmistaa jokaiselle suomalaiselle laadukkaat ja turvalliset palvelut.

Päiväys

Eläkkeensaajien Keskusliiton Pirkanmaan piirikokous